Selkounen vakauttaminen

Monille uneksijoille ensimmäisen selkounen saaminen on avartava ja vapauttava kokemus. Kokemus voi kuitenkin jäädä lyhyeksi, sillä useimmat heräävät nopeasti unen tunnistamisen jälkeen. Ehkä ehtii vain todeta: “Tämähän on nyt unta! Mitä seuraavaksi?”, kun herääkin omalla sängyllään ja moni asia jäi tekemättä. Onneksi selkounen pitkittämiseen ja vakauttamiseen on kehitetty omia keinoja. Yleisesti ottaen mikä tahansa toiminta, jossa unennäkijä ottaa voimakkaammin osaa uniympäristön tapahtumiin, saa selkounen jatkumaan. Vastaavasti unimaailmasta vetäytyminen katkaisee selkounen helposti.

Selkounet nähdään pääasiassa vilkeunen aikana jolloin mieli on lähimpänä valvetietoisuutta. Tästä on lyhyt matka heräämiseen omassa sängyssä, ja selkounen vakauttaminen vaatii useimmilta tarkkaa toimintaa, jotta herääminen ei tapahtuisi liian nopeasti. Lisäksi selkounessa on myös eri asteita. Joskus tietoisuus voi olla selvempi, toisinaan taas tokkuraisempi. Selkouneen havahduttuaan mieli heräsi juuri unen unohduksesta jatkaen unennäköä ja aina kaikki ajattelu- ja muistitoiminta ei ehdi mukaan. Selkouni tarjoaa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia, jos pystyy toimimaan unimaailmassa käyttäen kaikkia mielen voimia ja selkeyttä hyväkseen. Tokkuraisena harhailusta jää usein vain paha mieli.

Selkounitaidon oppiminen on kuitenkin monille hienovaraisen tasapainon etsimistä. Vaikka tällaista unta kutsutaan selkouneksi, voi liika selkeys katkaista unen lyhyeen. Tällöin on parasta, kun opettelee päästämään selkeydestä ja tietoisuudesta irti. Antautuu unen vietäväksi ja katsoo, mitä se tuo tullessaan yrittämättä hallita sitä liikaa. Tämä voi saada unen jatkumaan pidempään. Ajan mittaan oppii tasapainon hallinnan ja virran mukana olemisen välillä, jotta unitapahtumia voi ohjata päättämättä unta lyhyeen.

Seuraavaksi tarkastellaan hieman eri tapoja pitkittää ja vakauttaa selkouni. Uni seikkailuistaan saa enemmän, kun voi rauhassa tutkia unimaailman hienouksia välittämättä heräämisestä tai harhailevasta ajattelusta.

Näköaistin katoaminen

Useimmiten heräämisvaiheessa uniaisteista katoaa ensimmäisenä näkö. Tähän on suorat evoluutiobiologiset syynsä, sillä ihmisen evoluutiossa näköaisti kehittyi viimeiseksi. Se on siis monipuolisin aisteista, ja heräämisen tapahtuessa se katoaa ennen kuin vähemmän hienosyiset aistit. Muut aistit katoavat myöhemmin ja tuntoaisti katoaa viimeisenä. Näitä tietoja voidaan käyttää unen pitkittämiseen. Näköaistin kadotessa, jonkin muun aistin käyttäminen tekee sinut aktiiviseksi unimaailman suhteen. Tästä on seurauksena useimmiten unen jatkuminen ja myös näköaistin palautuminen hetken kuluttua. Tavallisesti näköaisti on vain niin hallitseva, että samaistamme koko todellisuuden näkemäämme. Näin ei kuitenkaan ole erityisesti unessa, vaan todellisuuden tai unitodellisuuden havaitsemiseen voidaan käyttää myös muita monista aisteista.

Kun huomaat unimaiseman hiipuvan, tee jotakin seuraavista välittämättä näköaistin katoamisesta: (Mukaeltu Linda Magallonilta4 Dream Network Bulletinin julkaisijalta)

  • Aloita keskustelu tai jatka sitä
  • Kuuntele musiikkia tai ääniä
  • Kuuntele tai tunne oma hengityksesi
  • Hiero tai räpytä unisilmiäsi
  • Kosketa unikäsiäsi tai unikasvojasi
  • Kosketa jotain esinettä unessa
  • Kosketa tai halaa toista unihahmoa
  • Liiku ympäriinsä
  • Kumarru koskettamaan maata kädelläsi
  • Lähde lentoon
  • Ala pyöriä (katso pyörimistekniikka alla)

Jos selkounesi ovat liian lyhyitä, päätä jo illalla ennen nukkumaan menoa, mitä yksittäistä asiaa koitat näkökentän kadotessa. Heräämisvaiheessa et ehdi miettimään, vaan joudut toimimaan nopeasti. Herääminen tapahtuu yleensä muutamassa sekunnissa, mutta ei niin nopeasti, ettei tarkkaavaisella uneksijalla olisi aikaa reagoida näkökentän hiipumiseen.

Pyörimistekniikka

Yksi tehokkaimmista unenjatkamismenetelmistä on pyöriminen. Muistat varmaankin lapsuudesta leikin, jossa pyörit ympäri kädet ojennettuna sivuille kunnes maailma vilisi yhtenä nauhana edessä ja kaaduit nurmikolle nauraen ilosta kaveriesi kanssa. Kun näköaisti katoaa, ala heti pyörimään unikehollasi ympäri. Ei riitä, että vain kuvittelet pyöriväsi, vaan sinun täytyy tuntea pyörimisen huimaava tunne. Pyöri kunnes uni vakautuu ja pystyt jatkamaan sitä. Harjoittele pyörimistä hereillä, jotta muistat miltä se todella tuntuu.

Pyörimistekniikan kanssa saa olla tarkkana valeheräämisten kanssa. Hyvin useasti pyörimisen jälkeen avaa silmänsä omassa makuuhuoneessaan ja päättelee, ettei pyöriminen toiminut ja heräsit normaalisti. Usein kyseessä on kuitenkin valeherääminen ja olet edelleen unessa luullen uninäkymää makuuhuoneeksesi. Tee siis todellisuustesti heti pyörittyäsi. Katso pari kertaa digitaalikelloa tai nouse leijumaan ilmaan.

Pyöriminen aktivoi tasapainoaistisi korvan seudulla. Tasapainoaisti on läheisessä yhteydessä näköaistimukseen. Ilman päässä sijaitsevia tasapainoelimiä et pystyisi ylläpitämään vakaata näköaistimusta päätä liikuteltaessa. Koska kuitenkin näet tasaisen ja selkeän maiseman vaikka liikut tai liikutat päätäsi, korjaa tasapainoaisti pään liikkeestä seuraavat muutokset näköaivokuorilla. Unissa ja selkounissa tämä tarkoittaa yleensä sitä, että pyöriminen palauttaa näköaistimuksen uneen. Selkounesta nauttii enemmän, kun näkee, mihin on menossa!

Pyörimistekniikka muuttaa yleensä uniympäristösi joksikin toiseksi. Tee siis todellisuustesti heti pyörimisen jälkeen vaikka olisit varma, että olet herännyt omassa makuuhuoneessa. Myöhemmin tässä oppaassa kerron, miten pyörimistekniikkaa voi käyttää hyväkseen unipaikasta toiseen siirtymisessä.

Valeherääminen voi olla todella hämäävää. Jos esimerkiksi huomaat kierähtäväsi sängystä lattialle pyörimistekniikkaa koettaessasi, olet joutunut hyväuskoisen mielesi uhriksi. Koska pyörit unikehossasi ja fyysinen kehosi on maannut jatkuvasti hiljaa liikkumatta paikallaan, on lattialle pudonnut unikehosi, ja olet yhä unessa. Tee siis todellisuustesti heti pyörimistekniikan jälkeen, vaikka olisit kuinka vakuuttunut tahansa hereillä olemisesta.

Herääminen

Mikäli parhaista yrityksistäsi huolimatta huomaat herääväsi sängyssä ja unen päättyneen, niin kaikki ei ole vielä menetetty. Useasti uni palaa, jos makaat paikallasi rauhassa ja annat mielesi vajota takaisin uneen. Juuri heräämisen jälkeen mieli on vielä osittain unessa. Tästä on suhteellisen helppo palata takaisin uneen, kun antaa kehon maata rentona eikä lähde liikkeelle karistaen viimeisetkin unen rippeet mielestään.

Voimakkaat tunteet

Voimakkaat ilon ja hyvän olon sekä myös ahdistuksen tai pelon tunteet tunnetaan kehossa. Näillä on taipumus herättää keho unesta, minkä voi huomata esimerkiksi painajaisissa, jossa herätään juuri pelottavimmalla kohdalla. Myös suuri innostuksen purkaus tai esimerkiksi uniorgasmi herättää ihmisen helposti. Tämän vuoksi selkounissa kannattaa säilyttää viileän utelias asenne, jos tunteenpurkaukset saavat sinut hereille ja uni päättyy liian nopeasti.

Selkeyden säilyttäminen

Monesti aloittelevat selkounennäkijät unohtavat tietoisuutensa unesta uppouduttuaan unimaailmaan ja ihmetellen sen monipuolisuutta. Tällöin selkouni palaa takaisin tavalliseksi tiedottomaksi uneksi. Tämä ei ole yleensä se, mitä halutaan, koska tietoisena oleminen ja sen suomat unen tutkimusmahdollisuudet jäävät käyttämättä. Tietoisuuden voi säilyttää yksinkertaisesti hokemalla itsekseen peräjälkeen: "Tämä on unta ... Tämä on unta." Näin unen luonne pysyy mielessä.

Toinen tapa lisätä tietoisuuden selkeyttä on yksinkertaisesti käskeä itsensä selkeäksi. Sano tai huuda esimerkiksi unessa ääneen: “Lisää selkeyttä NYT!”, tai “Lisää tietoisuutta NYT!”. Sanat ohjaavat tietoisuutta ja saavat toivomasi asian tapahtumaan unessa.

Selkounessa aivojen ja mielen korkeampi toiminta päättelykykyineen ja voimakkaine muisteineen aktivoituu usein vain osittain. Koko ajattelukapasiteettiaan, josta nauttii valveilla ollessaan itsestäänselvyytenä, joutuu selkounissa toisinaan herättelemään horroksesta ja puolitietoisesta tokkurasta.

Myös ennen nukahtamista muodostettu selkeä toimintatavoite auttaa. Keksi itsellesi unitehtävä, jonka toteutat selkounessa. Tämä pitää tietoisuuden helpommin aktiivisena, kuin päämäärätön vaeltelu, vaikka sekin on unissa mukavaa toisinaan.

Tietoinen herääminen

Joskus voi olla tarpeen herätä unesta halutessaan. Tämä onnistuu päinvastaisella toiminnalla, kuin selkounen pitkittäminen, eli suuntaamalla huomio pois unimaailman tapahtumista. Tämä onnistuu esimerkiksi:

  • Sulkemalla silmät
  • Menemällä nukkumaan (unessa)
  • Suuntaamalla huomio vain ajatteluun
  • Keskittymällä tiukasti katsellaan vain yhteen esineeseen maisemassa
  • Käyttämällä tahtoaan

Tietoiseen heräämisen jälkeen kannattaa jälleen olla tarkkana valeheräämisen suhteen. Tee siis todellisuustesti herättyäsi tietoisesti unesta, jotta voit varmistua oletko varmasti herännyt. Joskus valeheräämisiä voi olla useitakin peräkkäin. Ei kuitenkaan tarvitse huolehtia, että pystyykö heräämään enää koskaan, sillä herääminen tapahtuu viimeistään seuraavaan vilkeunijaksoon mennessä. Selkounia tai unia ylipäätään ei voi nähdä puolentoista tunnin unijaksojen yli ja unet loppuvat jaksojen välillä. Usein myös herätyskello herättää unesta viimeistään aamulla. Ole aina tarkkana, että herätyskellon soiminen ei ole vain unta. Valeheräämiset voivat olla joskus huvittavan ovelia.

Vaikka painajaiset ja ahdistavat unikohtaukset ovat ikäviä, paras tapa käsitellä niitä ei välttämättä ole pakeneminen tai herääminen valvetodellisuuteen. Ahdistavissa tilanteissa, mieti mieluummin, että kaikki unessa kokemasi on mielikuvituksesi tuotetta eikä voi sinua näin ollen vahingoittaa oikeasti. Kokeile, seikkaile ja tutki eri toimintavaihtoehtoja. Tämän oppaan loppuosassa käsittelen painajaisten kohtaamista tarkemmin.

« Takaisin aiheisiin